maanantai 17. helmikuuta 2014

Synttäreitä, neuvolaa ja huolia.

Mä meinasin eilen tulla kirjottaa synttäreistä, en kuitenkaan tullut. Nyt mulla on tuhat ja viis eri asiaa, minkähänlainen sekopostaus tästäkin tulee.. 
Aloitetaanpas niistä synttäreistä!

Perjantaina mun äiti, sisko ja mummi kävi meillä. Ava sai silloin avata mun ja Annin ostamat lahjat, joita ei ollut kuin kaksi. (mistä mä poden hirveen huonoa omatuntoa, hah!)







Ava antoi korun olla, eikä repinyt sitä. Mä olin aivan varma että se lähtee samantien kaulasta kun lukon saan kiinni!





Nuppipalapeli ei oikein innostanut vielä. Paloja oli vaan kiva syödä ja heitellä ympäriinsä! :D


Kortitkin oli huippukivoja, niistä Ava taisi olla eniten innoissaan! 





Perjantai menikin sitten siivoillessa ja kaupoilla käydessä. Mä olin niiiiin kiukkuinen, jo sen lisäksi että jouduin tilaamaan kertakäyttöastiat muualta, niillä meni myös yli viikko tulla! Viikko meni kunnes suvaitsivat laittaa paketin postiin sen jälkeen kun olin maksanut. Paketti oli rekisteröity maanantaina.. Tuli tiistai, sama homma, keskiviikko... torstaina oli jo asia edennyt, paketti oli siirtynyt Tampereelta... TAMPEREELLE! Perjantaina paketti oli saapunut Pasilaan. Koko päivän mietin että kerkeääkö paketti edes tulla sen päivän aikana vai menikö rahat hukkaan. Onneksi sain viestin kuuden maissa että paketti on noudettavissa, HUH! Mutta en kyllä enään ikinä tilaa tuolta mitään.

Leipomishommat jäivät lauantai aamulle. Muffinssit tein perjantai iltana valmiiksi kylläkin. Meinasi tulla hieman kiire sillä mun piti myös lähteä hakemaan kakkua, ja takaisin tullessa äkkiä valmistaa muffinssien kuorrutus ja kuorruttaa ne. Mä en hirveän tyytyväinen ole tuohon kuorrutukseen, mutta harjoitus tekee mestarin? 







Kakunhan piti olla lahjapaketin näköinen, mutta Avan kummilla tuli muutama mutka matkaan. Mutta hieno tuo kakku silti on ja se oli aivan tajuttoman hyvää!




Avan lempparilahja oli tuo Little People farmi! Ja se on myös mun mielestä ihan järkyttävän kiva! Ava leikkii sillä kooooko ajan, ja myös itsekin jaksan sillä leikkiä. Tuo kun oli hittipop, pitää varmaan alkaa keräilemään näitä enemmänkin.. Hintataso vaan on vissiin aika kova, mutta jospa löytyisi käytettynä! 






Ava sai myös unipupun, missä on soittorasia ja kirja takana. Tääkin on kova sana, Ava ei oo ikinä halaillut tai kantanut mitään pehmo/unilelujansa mutta tätä se halailee ja pussailee. 


Synttärit olivat tosi onnistuneet ja suuresta stressistä huolimatta kaikki meni vallan hyvin! 
Illalla kyllä kävi niiiin hirveä vahinko että mä en tiedä toivunko koskaan! Mun pahin pelko on ollut että Ava kiipeilee jossain hyllyllä tms, ja se kaatuu päälle. Noh, Ava tapansa mukaan lauantai-iltana repi dvd:t hyllystä alas ja mietin että siivoan ne sitten myöhemmin, en jaksanut niitä moneen otteeseen laittaa hyllyyn takas. Seuraavaksi tajuan että dvd-hylly kaatuu Avan päälle! Mä hyppäsin kuin gaselli sohvapöydän yli ja sain jotain superäiti-voimia, sillä sadasosasekunissa hylly oli palasina toisella puolella olohuonetta. Luojan kiitos Avalle ei käynyt pahasti, sai pienen mustelman korvalehteensä, ja itkuakaan ei kauaan kestänyt kun sai pupunsa kainaloon. Mä säikähdin niin pahasti että rupesin itkemään, sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja tärisin Ava sylissä sohvalla. "Onneksi" se hylly oli Ikean pilipali, mutta meillä on (vissiin) samaa sarjaa kirjahylly ja musta tuntuu että se etsii kohta uutta kotia! Mä en ota sitä riskiä että sekin kaatuu Avan päälle. 

Sitten neuvola&lääkäri-juttuihin!

Meillä oli aika kiirus, neuvola-aika oli 12.15 ja lääkäri 13.00. Onneksi terveysasema on tien toisella puolella. NIIN, me saatiin uusi aika!! Alunperinhän sen lääkärin piti olla vasta 27.päivä, mutta perjantaina mulle soitettiin ja kysyttiin että haluanko siirtää sen maanantaille, sillä sinne on tulossa lastenlääkäri. Ja tottahan toki mä halusin lastenlääkärille. Mutta palataan takaisin neuvolaan. 
Kovasti Ava sai kehuja, on kehittynyt hyvin! Kävelystä ja puheesta ei tarvitse ottaa mitään stressiä (eipä, hah). Tärkeintä on että Ava ymmärtää mitä sille puhutaan, ja tuohan ymmärtää ihan todella hyvin! Lauantainakin kun leikittiin farmilla, sanoin Avalle että avaa hepalle oven talliin, ja niinhän tuo tekikin. Enkä edes näyttänyt mitään ovea. Eipä me oikeastaan paljoa mitään juteltu, kyseli vain tuosta kävelystä, puhumisesta, ymmärtämisestä, leikkimisestä, syömisestä ja nukkumisesta. Sitten olikin aika käydä puntarilla ja katsoa pituus, 11,9kg ja 79cm! Kuukaudessa tullut siis 300g ja 1cm lisää, ja mikä mahtavinta, Avan pääkin oli kasvanut sentillä! Mä olin kerennyt jo unohtamaan mun pääpaniikin kun Avan pää ei ollut kasvanut, mutta onneksi se oli kasvanut niin ei sitä tarvitse enään stressata. 

Ja rokotukset.. Mä en oo ikinä itkenyt kun Ava on saanut rokotukset mutta nyt pääsi kyllä multakin itku! Se oli ihan kamalaa, Ava itki niin lohduttomasti ja ne jättiläissuuret kyyneleet mitä sen silmistä tippui, reppana! 

Neuvolasta juostiin hirveetä vauhtia terveysasemalle ja kurvasin äkkiä odotustilaan. Onneksi lääkäri oli ollut itsekin myöhässä joten päästiin suoraan melkein sisään. Lääkäri kyseli ja teki muistiinpanoja, kuunteli keuhkot, katsoi korvat ja nielun, paineli vatsaa ja tunnusteli nivusista jotain. Mitään ei ollut vikana, mutta laittoi meille lähetteen verikokeisiin ja keuhkoröntgeniin. Mä meinasin purskahtaa uudestaan itkuun ja sain pidettyä itseni juuri ja juuri penkissä etten mennyt halaamaan lääkäriä! Se tunne kun asioille tehdään vihdoin jotain, eikä kohauteta olkia! Lääkäri soittaa tuloksista perjantaina, ja jos sieltä ei mitään ihmeempiä mistään ole löytynyt, päästään toiselle lastenlääkärille johonkin konsultaatioon! Nyt sitten jännäillään perjantaita.

Avalta otettiin viisi pulloa verta, ja taas avautui Avan kyynelkanavat. Mua niin säälitti ja mietin vaan että miksi mä hosuin ja menin jo nyt sinne, mutta toisaalta, ehkä parempi kaikki samalla kertaa kuin joka päivä jotain? Oli hieman ongelmia löytää Avalta suonia, mutta sieltä joku suoni paljasti itsensä ja näin saatiin sitten otettua näyte helposti. 

Röntgeni oli aika helppo juttu. Avan piti seistä jotain hökötintä vasten ja mä pidin sitten käsistä kiinni. Kuvat saatiin otettua siis helposti ja nopeasti, eikä Ava raivostunut kuin vähäsen vain. Mulla oli jo kauhukuvat mielessä kuinka Avan pitäisi maata paikoillaan ja kädet ja jalat sidottuna. Onneksi tämä siis saatiin hieman helpommin tehtyä kuin mitä kuvittelin. 

Nyt mä jännitän koko viikon tuloksia.. Mä toivon että jotain löytyisi, mikä saataisiin hoidettua, mutta toisaalta mua pelottaa niin paljon että mitä sieltä löytyy, jonka takia en haluaisi että löytyy mitään. 

Mukavaa viikkoa kaikille! :)



10 kommenttia:

  1. Hui, lasten kanssa sattuu ja tapahtuu. Veeti kun oli vielä niin pieni, että osasi kääntyä selältä mahalle muttei osannut ryömiä, niin jätin sen sängyn keskelle kun vein tuttipullon keittiöön. Tuli makkariin takasin juur parahiksi kun Veeti valus pää edellä sängystä alas ja nappasin just kopin ennen kun Veeti osu maahan. :( Jotenkin se oli siitä sit kuuiteski päässy reunalle ryömimään :/

    Toivottavasti tuloksista ei löydy ainakaan mitään vakavaa :) Veetillä otettiin 4kk iässä verikokeet ja musta se oli kyllä aivan kamalaa kun noin pienestä piti ottaa monta putkioa verta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui!! Ava tippu kerran meidän sängystä, muttei kuitenkaan pää edellä, onneksi. Kyllä näiden kanssa saa olla koko ajan valmiustilassa.. :/

      Toivotaan! Avaltakin otettiin jokunen aika takaperin verikokeet, silloin ei saatu mitenkään suonia tuntumaan niin otettiin sormenpäästä ja se oli aika piece of cake, nyt oli aika karua :(

      Poista
  2. Ohhoh mikä juttu siellä on käynyt.. : ( Onneks ei pahemmin käynyt! Varmasti säikäytti!

    Mut ihanat synttärit teillä on ja hyvännäköiset tarjoilut. Mums. ^^'

    Paljon onnea vielä Avalle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei! Mä en vieläkään oikein tiedä mitä kävi kun ei tullut jälkeäkään muualle. Parempi kyllä niin. :)

      Kiitos! :)

      Poista
  3. Ihanat juhlat teillä ollu. Mahtava kakku ja ihana pupulahja!! Harmillisia noi vahingot =((((( Niissä kyllä säikähtää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Jep!! Ikinä ei oo käyny mitään noin pahasti, oikeestaan ollaan vältytty aika hyvin kaikilta muksautteluilta sun muilta, mut toi kyllä säikäytti ja pahasti! :(

      Poista
  4. Kauheeta tommonen :( Tuli siitä kyllä mieleen, että ikeassa on paljon kirjahyllyjä ja lipastoja joiden ohjeissa sanotaan että tulee kiinnittää seinään oliko siinä teidän hyllyssä sitä mainintaa? Meillä alkaa juuri tyttö liikkumaan niin olemme kiinnittämässä meidän ikeasta ostamaan kirjahyllyä seinään juuri sen takia ettei kaatuisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan ostettu kummatki käytettynä niin ei olla mitään ohjekirjasia saatu :/ pitää selvittää miten ton kirjahyllyn sais seinään kiinni!

      Poista
    2. Yleensä niissä on sellainen metallijuttu tai pari joka laitetaan ruuveilla toisesta päästä hyllyyn ja toisesta seinään. Varmaan jossain rautakaupassa löytävät sulle vastaavan varaosan. Onnea Avalle vielä :)

      Poista
    3. Kiitos vinkistä, täytyy käydä kyselemässä! :) Ava kiittää <3

      Poista

Kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...