perjantai 19. kesäkuuta 2015

Love your lines.

Moni varmaan muistaa parin vuoden takaisen A beautiful body- haasteen? Törmäsin instagramissa samantapaiseen, love your lines sivuun jossa oli paljon kauniita kuvia raskausarpisista ja muokkaantuneista vatsoista, reisistä, rinnoista.. Ihmisistä, joiden kropat ovat yhdeksän kuukauden ajan tehneet valtavan työn ja muutoksen saattaakseen pienen ihmeen maailmaan. Kuvia katsellessani rupesin miettimään omaa suhtautumistani vartalooni. 

Jos ensimmäisen raskauden jälkeen oli shokki omasta muuttuneesta vartalostaan, oli se nyt toisen jälkeen vielä suurempi. Siinä vaiheessa kun kiloja on tullut 24, kymmenen enemmän kuin edellisestä, ei voi kovin upeaa lopputulosta edes odottaa. Mulle ei ole jäänyt kummastakaan selkeää raskausmahaa synnytyksen jälkeen, niinkuin joillekin jää sellainen joka muistuttaa alkuraskauden vatsakumpua. Se mun kumpu oli kohdannut maan vetovoiman ja valahtanut alaspäin. 

Raskausarvet eivät olleet juurikaan mikään shokki nyt, oikeastaan mulle ei vatsaan edes uusia arpia tullut, jotkut lähtivät hieman leviämään mutta ei pahasti. Tosin jalkojani sheivaillessa silmät vetivät hetken hedelmäpeliä kun huomasin muutaman, melko pienehkön arven pohkeessa. Kyllä, pohkeessa! 

Mutta ne arvet on osa mua, levinnyt lantio on osa mua, tuo röllykkä on osa mua. Ne muistuttaa mua joka päivä siitä, mitä mun keho on saanut aikaiseksi. Kaksi täydellistä tyttöä on kasvanut mun sisällä,   minä olen ollut heidän koti jossa ovat saaneet kasvaa yhdeksän pitkää kuukautta. Ei siitä vaan voi selvitä jälkiä jättämättä, ainakaan kovin moni. Mä rakastin mun kasvavaa vauvamahaa niin valtavasti, tottakai tuntuu haikealta kun tilalla on vain hyytelömäinen kasa epämääräisen näköistä nahkaa, joka yrittää muistuttaa vatsaa. Mutta jokapäivä mä yritän rakastaa enemmän mun vartaloani ja niitä jokaista arpea niin vatsassa kuin siellä pohkeessa. 

Keväällä mietin uskallanko edes lähteä rannalle tämän kroppani kanssa, saankohan paljon ilkkuvia katseita ja naurua. Mutta tottakai mä uskallan, ja heitänpä vielä bikinit päälle! (Kunhan ensin tulisi se kesä..) Eikös rannalla olo ole tarkoitettu johonkin aivan muuhun kuin toisten vartaloiden tuijottamiseen ja kommentoimiseen? Jos jollain on ongelma mun röllykän kanssa, se ei onneksi ole mun ongelma ja päänvaiva. 

Toki valehtelisin jos väittäisin ettei mua yhtään haittaa extrakilot. Tuntuuhan se aivan helvetin pahalta että BMI näyttää lievä ylipainoa. Kirosin yhtenä päivänä imetyspaidat alimpaan maanrakoon kun ovat niin lyhyitä ja tiukkoja. Eikö kukaan ole ajatellut että kaikki ei palaudu nanosekunnissa laihaksi,  jos edes on ollut laiha ennen raskautta eikä välttämättä halua olla tiukassa paidassa synnytyksen jälkeen? Mutta ei mulla ole edes mikään kiire päästä laihtumaan, nyt mä vain nautin mun rakkaista tytöistä. 

Ja opettelen rakastamaan mun muokkaantunutta vartaloa uudestaan.

11 kommenttia:

  1. Ihana teksti ja mä repesin tolle hedelmäpelille :D Täällä sama meininki, ne kilot mitkä ennen oli mahassa ja siinä vauvan ympärillä ovat nyt vaan siirtyneet eri täsmäpisteisiin mun kropassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah :D

      Kummallista miten ne kilot vaan siirtyy eikä katoa :D

      Poista
  2. Täällä kans venytysarpia pohkeissa! Huh, luulin jo että oon ainoa :D

    Mutta samoilla linjoilla, jos joku kehtaa alkaa nauramaan tai taivastelemaan, ni ei voi ku pohtia miten kuivakka elämä sellaisilla on. Lapset on suurin ilo ja rikkaus mitä mulla on ja olen iloinen ja etuoikeutettu että olen saanut omani kantaa ja synnyttää itse, vaikka maha vähän roikkuukin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, kohtalotoveri! :D

      Juurikin näin! :)

      Poista
  3. ..mulla on todellinen ongelma omien kilojen kanssa, lokakuun lopussa syntyi tyttö ja niitä raskauskiloja olisi edelleen "polteltavana". Joo, eivät lähteneet kuin itsestään, ei todellakaan. Mutta, itse nämä saan vielä kannettua - ja tytärkin kulkee näppärästi mukana :)
    Hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä asenne!
      Juu ei nämä kyllä lähde itsestään :D Oon odottanut sitäkin kuinka imetys vie kilot, mutta musta tuntuu että saan vaan toisten imetyskilot itteeni :D
      Kiitos!

      Poista
  4. Voin ihan näin omasta puolestani vakuuttaa, että olisi sun mahasi ja röllykkäsi millaisia hyvänsä, olen niille vain suunnattoman kateellinen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...