tiistai 23. kesäkuuta 2015

Viri viri tööt tööt.

Pikkuhiljaa alkaa kyllä seinät kaatua päälle. Näiden päivien kohokohtia on ollut kun hoitaja tulee käymään tai äiti soittaa. Vauvasta kun ei hirveästi juttuseuraa ole. Tänään piipahdin pikaisesti kahviossa, ja mulla oli samanlainen fiilis kuin OITNB:in kolmannen kauden viimeisen jakson lopussa. Freeeedom! Minä tosin kipitin äkkiä takaisin sämpylä ja pepsi kainalossa. 
Hatunnostot kyllä kaikille vanhemmille jotka viettävät viikkoja lapsen kanssa sairaalassa. Avan kanssa viikko tuntui vuodelta, ja nämä pari päivää on tuntuneet ainakin kahdelta vuodelta.

Onneksi vauva on jo toipumaan päin, eilen ilalla jaksoi hyvin seurustella ja muutamat vienot hymytkin äiti sai. Yö meni kuitenkin lisähapella ja nesteytyksellä. Aamusta vauva oli taas kovin hyvällä tuulella, viikset otettiin pois ja nesteytys laitettiin tauolle. 

Ruokahalukin on neitoselle palannut, ehdin siitä jo hieman stressatakkin. Mutta hymyssä suin syödään taas.


Nyt jännäillään päästäänkö huomenna kotiin. Vauva (arg, voisiko ristiäiset jo olla niin voisin kutsua vauvaa nimellä….) on ollut niin aurinkoinen ja hymyileväinen, paljon on juttuakin piisannut. Ei kyllä tunnistaisi samaksi vauvaksi kuin sunnuntaina! 

Ihanaa kun HUSilla on oma netti, mutta jessus kun se ei toimi 8-16 välisenä aikana, linjat vissiin vähän tukossa.. Pyysin Annia tuomaan mun koneen tänne jotta voisin katsoa Netflixiä silloin kun vauva nukkuu, mutta netti on niin hidas etten pääse edes googleen. En ole edes kehdannut nukkua päiväunia kun täällä ramppaa koko ajan joku. Voihan silmäpussit. 




2 kommenttia:

Kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...